Vertailu on väärä kumppani

Vertaileminen. Itsensä vertaaminen muihin ja itse luotuihin mielikuviin. Vertaaminen valmiiksi tehtyyn ideaaliin polkuun kohti unelmia. Voin sanoa jo minun pienellä elämänkokemuksellani lyhyesti ja ytimekkäästi, että ei kannata. Itseni kohdalla ainakaan se ei ole johtanut kovin moneen hyvään asiaan. Etenkin, jos vertailu on negatiivissävytteistä. Ollaan esimerkiksi kateellisia ja lytätään omaa itsetuntoa luettelemalla kaikki asiat, joissa toinen on parempi. Tällöin ei huomaa ollenkaan omia hyviä puolia, omaa kehitystä ja saavutuksia tai matkaa omalla polulla. Unohtaa ne ainoat asiat, jotka ovat oikeasti tärkeitä.

Puhun nyt itsensä vertaamisesta muusikkona muihin. Siihen erityisesti olen sortunut itse. Sen tiedostettuani olen miettinyt syitä. Miksi olen verranut itseäni niin usein muihin muusikoihin? Miksen luota, että olen riittävä muusikko tässä ja nyt? Takana suurimpana tunteena pinnalle nousee epävarmuus. Olenkin ääneen sanonut, että koen olevani tavallisen itsevarma elämän muilla osa-alueilla, mutta huomattavasti epävarmempi musiikissa. Miksi? 

En takuulla ole ainoa, jolla matka kohti ammattia musiikin alalla, on lähtenyt harrastuksesta. Selvää ajatusta ammattiin tähtäämisestä ei välttämättä aina laspuudesta asti ole ollut. Minun urahaaveeni esimerkiksi olivat lukioon asti hyvin toisenlaiset. Jälkikäteen katsottuna musiikin opiskeleminen tuntuu nyt luontevalta valinnalta. Suuri kriisi kuitenkin koitti ammattiopinnoissa, kun tunnuin olevan (muusikko)identiteettini kanssa melko hukassa. Täytyi asettaa harrastus kouluksi, ja päivittäisen opiskelun keskipisteeksi, sekä sisäistää uudenlainen ajatusmaailma, joka veisi kohti ammattiminää. Vaikka itse pääinstrumentin soittaminen ja harjoitteleminen sekä muut musiikissa opiskeltavat aineet olivat tottakai 12 musiikkiopistovuoden jälkeen tuttuja, ei ammattiopinnot pyörineet enää "samalla kanavalla". Ja tämä käännös ajatusmaailmassa, kanavalta toiselle, pitää tehdä itse.

Mielestäni näin iso asia pitäisi huomioida ja tarjota esimerkiksi ammattiopinnoissa jotain opintoja/kiurssia ammattimuusikon elämänhallintaan liittyen tai muusikon arjen rutiineihin perehtymistä. Ehkä myös tukea (esim. vierailuja, haastatteluja, luentoja) muilta kokeneilta muusikoilta, tehdä kriisit näkyväksi ja hyväksytyksi sekä ymmärtää erilaiset muusikon polut myös henkiseltä puolelta. Ei vain kertoa mahdollisista fyysisistä askelmista, jotka vievät uralla eteenpäin. En tiedä koetaanko tällaiset asiat ilmiselviksi, jo lapsena opituiksi tavoiksi, ja ajatellaanko, että muusikoksi kasvetaan ilman tällaisen tuen tarvetta. Näin sanottuna ainakin se tuntuu epätodennäköiseltä. Etenkin kun taidealalla taide, tässä tapauksessa musiikki, on useimmiten enemmän elämäntapa kuin vain muusta elämästä erillinen työ. Minun näkemykseni mukaan etenkin silloin tarvitaan identiteetin tueksi hyvin monenlaista tietoa, vertaistukea sekä apua. En yhtään väheksy muita ammattialoja tai elämäntapoja. En voi vain ottaa tarkemmin kantaa niihin, sillä ne ovat minulle vieraalla maaperällä. Musiikki sen sijaan on oma tieni, ja siten minulla on oma kokemukseni tähän mennessä kuljetusta matkasta.

Kyllä minäkin koen kasvaneeni vahvasti musiikin kanssa ja se on suuri osa minua, jota en voisi kuvitella hylkääväni, mutta ammatillinen muusikon identiteetin hakeminen oli kriisi ja sitä matkaa identiteetin vahvistamiseksi jatketaan yhä, todennäköisesti läpi elämän. Vahva oma identiteetti voi löytyä toki matkan varrella, mutta uskon, että sen kehittyminen ja muuttuminen ei koskaan pysähdy. Käytyäni läpi näitä omia kokemuksia ja ajatuksia, päädyin googlettamaan, löytyisikö aiheesta muiden mielipiteitä ja kuinkas sattuikaan! Vastaan tuli Niklas Tillin Metropolia Ammattikorkeakoulun opinnäytetyö, Kateudesta ihailuun - Opiskelevien ja valmistuneiden muusikoiden kokemuksia sosiaalisesta vertaamisesta, marraskuulta 2020. Innostuin ja ilahduin löydöstä.

Tillin opinnäytetyö perehtyy tutkimaan juurikin toisen asteen sekä ammattikorkeakoulun opiskelijoiden keskuudessa esiintyvää sosiaalista vertaamista. Kuten itsekin oletin, tehtyjen kyselyjen perusteella vertaaminen musiikinopiskelijoiden kesken (taitojen ja ammatillisen menestyksen vertaaminen) on hyvin yleistä ja kohdentuu yleensä enemmän ylöspäin suuntautuvaan vertaamiseen kuin alaspäin suuntautuvaan (en oikein tiedä ovatko nämä ylös- ja alaspäin termit tässä parhaat mahdolliset, mutta näin asiaa kuvailtiin myös Tillin työssä ja ilmaisu on kuvaava). Esille nostettiin myös, että vertailun synnyttämät tunteet riippuivat luonnollisestikin siitä, koettiinko vertailu positiivisena vai negatiivisena. Minun jo käsittelemäni kokemus negatiivisesta vertailusta herättää juuri esimerkiksi kateutta ja riittämättömyyden tunnetta. Vertailu positiivisena sen sijaan voi synnyttää inspiraatiota ja motivoida. Kuten itsekin olen kokenut, oman suunnan löytyminen ja itsetuntemuksen lisääntyminen vähentänyt negatiivista vertailua. Tilli perehtyy työssään myös rakentaviin keinoihin käsitellä vertailua ja sen synnyttämiä tunteita. Tätä pitäisi mielestäni tuoda näkyväksi opinnoissa kohti ammattia.

Vertailu voi auttaa meitä eteenpäin toimiessaan motivaation sekä inspiraation lähteenä, mutta se voi herättää myös tunteita, jotka jarruttavat omaa työtä. Jokaisen niitä kokevan (minä mukaan lukien) pitää silloin pysähtyä, makustella tunnetta hetki ja miettiä, miksi koen näin. Itselläni vastauksesi tosiaan usein löytyy pelko epäonnistumisesta ja epävarmuus siitä, riitänkö. Näiden tunteiden yli siinä hetkessä pääsee muistuttamalla itseään siitä, että jokainen tekemäni asia vie minua kyllä eteenpäin eikä minun kuulukaan olla vielä valmis. Olen matkalla. Ja minun matkani on minun matkani enkä edes voi verrata sitä kenenkään muun matkaa. Jokaisella meistä on omat vahvuudet ja heikkoudet ja olisi tylsää, jos jokainen meistä olisi samassa paikassa samaan aikaan ja kulkisi samaa tietä. Ollaan kaikki rohkeasti oman tien kulkijoita! 

Linkit:

Niklas Tilli, Opinnäytetyö, Metropolia Ammattikorkeakoulu,  Kateudesta ihailuun - Opiskelevien ja valmistuneiden muusikoiden kokemuksia sosiaalisesta vertaamisesta 22.11.2020: Tilli_Niklas.pdf (theseus.fi)

Kuvat:

Upeita ilmaisia kuvia - Pixabay